terä
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]terä (10)
- teräaseen tai työkalun terävä, leikkaava reuna
- kokonaisuudessaan teräaseen tai työkalun osa, jossa on edellä mainittu teroitettu reuna tai pistävä kärki
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈt̪eræ/
- tavutus: te‧rä
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | terä | terät |
| genetiivi | terän | terien (teräin) |
| partitiivi | terää | teriä |
| akkusatiivi | terä; terän |
terät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | terässä | terissä |
| elatiivi | terästä | teristä |
| illatiivi | terään | teriin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | terällä | terillä |
| ablatiivi | terältä | teriltä |
| allatiivi | terälle | terille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | teränä | terinä |
| translatiivi | teräksi | teriksi |
| abessiivi | terättä | terittä |
| instruktiivi | – | terin |
| komitatiivi | – | terine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | terä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. teräaseen tai työkalun terävä, leikkaava reuna
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]höylänterä, irtoterä, jalkaterä, jyrsinterä, kairanterä, kaiverrusterä, katkaisuterä, keihäänterä, kesäterä, kirveenterä, kumiterä, kuokanterä, kynänterä, käsiterä, leikkuuterä, lisäterä, partakoneenterä, partaterä, poranterä, puukonterä, pyöröterä, raastinterä, sahanterä, silmäterä, sisäterä, sukanterä, talttaterä, tasoitusterä, teräaine, teräakseli, teräase, teräesine, teräkalu, teräketju, teräkiekko, teräkunto, terälanka, terälehti, terämetalli, teränpidike, teränpidin, teränsuojus, teränsuu, teräosa, teräsärmä, teräsävel, terätanko, terätappi, terätehdas, terätela, terätuki, terätyyppi, terätyökalu, terätähti, terävarsi, tuliterä, ulkoterä, veitsiterä, viikatteenterä
Idiomit
[muokkaa]- menettää parhaan teränsä