terä

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: tera, tera- ja Terä


Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

terä (10)

  1. teräaseen tai työkalun terävä, leikkaava reuna
  2. kokonaisuudessaan teräaseen tai työkalun osa, jossa on edellä mainittu teroitettu reuna tai pistävä kärki

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪eræ/
  • tavutus: te‧rä

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi terä terät
genetiivi terän terien
(teräin)
partitiivi terää teriä
akkusatiivi terä;
terän
terät
sisäpaikallissijat
inessiivi terässä terissä
elatiivi terästä teristä
illatiivi terään teriin
ulkopaikallissijat
adessiivi terällä terillä
ablatiivi terältä teriltä
allatiivi terälle terille
muut sijamuodot
essiivi teränä terinä
translatiivi teräksi teriksi
abessiivi terättä terittä
instruktiivi terin
komitatiivi terine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

höylänterä, irtoterä, jalkaterä, jyrsinterä, kairanterä, kaiverrusterä, katkaisuterä, keihäänterä, kesäterä, kirveenterä, kumiterä, kuokanterä, kynänterä, käsiterä, leikkuuterä, lisäterä, partakoneenterä, partaterä, poranterä, puukonterä, pyöröterä, raastinterä, sahanterä, silmäterä, sisäterä, sukanterä, talttaterä, tasoitusterä, teräaine, teräakseli, teräase, teräesine, teräkalu, teräketju, teräkiekko, teräkunto, terälehti, terämetalli, teränpidike, teränpidin, teränsuojus, teränsuu, teräosa, teräsärmä, teräsävel, terätanko, terätappi, terätehdas, terätela, terätuki, terätyyppi, terätyökalu, terätähti, terävarsi, tuliterä, ulkoterä, veitsiterä, viikatteenterä

Idiomit[muokkaa]

  • menettää parhaan teränsä

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • terä Kielitoimiston sanakirjassa
  • terä Tieteen termipankissa