terävyys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

terävyys (40)

  1. tarkkapiirteisyys
    Monissa vanhoissa valokuvissa on käytetyn optiikan ansiosta hyvä terävyys laajalla syvyysalueella.
  2. valppaus, kyky hoksata
  3. leikkaamis- tai lävistämiskykyisyys
    Terän terävyys on sitä parempi, mitä pienempi on teräkulma ja mitä virheettömämpi teränsuu.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪eræʋyːs/
  • tavutus: te‧rä‧vyys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi terävyys terävyydet
genetiivi terävyyden terävyyksien
partitiivi terävyyttä terävyyksiä
akkusatiivi terävyys;
terävyyden
terävyydet
sisäpaikallissijat
inessiivi terävyydessä terävyyksissä
elatiivi terävyydestä terävyyksistä
illatiivi terävyyteen terävyyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi terävyydellä terävyyksillä
ablatiivi terävyydeltä terävyyksiltä
allatiivi terävyydelle terävyyksille
muut sijamuodot
essiivi terävyytenä terävyyksinä
translatiivi terävyydeksi terävyyksiksi
abessiivi terävyydettä terävyyksittä
instruktiivi terävyyksin
komitatiivi terävyyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo terävyyde-
vahva vartalo terävyyte-
konsonantti-
vartalo
terävyyt-

Etymologia[muokkaa]

sanan terävä vartalosta teräv- ja suffiksista -yys

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

terävyysalue

Aiheesta muualla[muokkaa]