Siirry sisältöön

terävä

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Adjektiivi

[muokkaa]

terävä (10) (komparatiivi terävämpi, superlatiivi terävin) (taivutus[luo])

  1. ohueksi kapeneva tai suippeneva, piikkimäinen, pistävä
    terävä nuolenpää, terävä seiväs
  2. joka leikkaa helposti materiaalia
    Tarvitset terävän veitsen.
    Varovasti; reuna on aika terävä.
  3. (kuvaannollisesti) terävä-älyinen, nokkela, nopeaälyinen
    Hän ei ole kovin terävä.
  4. (kuvaannollisesti) pistävä, pureva, piikikäs
    terävä iva
    terävä kritiikki
  5. (geometria, kulmasta) alle yhdeksänkymmenasteinen
    Suorakulmaisessa kolmiossa on yksi 90 asteen kulma ja kaksi terävää kulmaa.
  6. teräväpiirteinen, tarkka
    Valokuva on terävä.
  7. (mausta) väkevä, pistävä
  8. vahvoista alkoholijuomista
    pari terävää ryyppyä
    Harvoin juon teräviä.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈt̪eræʋæ/
  • tavutus: te‧rä‧vä

Etymologia

[muokkaa]

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Vastakohdat
[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

neulanterävä, terävähampainen, teräväharjainen, terävähuippuinen, teräväjärkinen, teräväkatseinen, teräväkielinen, teräväkulmainen, teräväkyntinen, teräväkynäinen, teräväkärkinen, terävämuistinen, terävänenäinen, terävänäköinen, teräväpiikkinen, teräväpiirteinen, teräväpiirtotelevisio, teräväpäinen, teräväreunainen, teräväsanainen, teräväsanaisesti, teräväsanaisuus, teräväsilmäinen, teräväsärmäinen, terävä-älyinen, terävä-ääninen, veitsenterävä

Sanaliitot
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • terävä Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 1140, 3918 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Substantiivi

[muokkaa]

terävä (10)

  1. (arkikieltä, lähinnä monikossa) väkevä alkoholijuoma
    Tilaisuudessa ei tarjoiltu teräviä.

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi terävät
genetiivi terävien
(teräväin)
partitiivi teräviä
akkusatiivi –;
terävät
sisäpaikallissijat
inessiivi terävissä
elatiivi terävistä
illatiivi teräviin
ulkopaikallissijat
adessiivi terävillä
ablatiivi teräviltä
allatiivi teräville
muut sijamuodot
essiivi terävinä
translatiivi teräviksi
abessiivi terävittä
instruktiivi terävin
komitatiivi terävine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo terävä-
heikko vartalo -
vahva vartalo - konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat

[muokkaa]