terävä

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

terävä (10) (komparatiivi terävämpi, superlatiivi terävin) (taivutus)

  1. ohueksi kapeneva tai suippeneva, piikkimäinen
    Varovasti; reuna on aika terävä.
  2. joka leikkaa helposti materiaalia
    Tarvitset terävän veitsen.
  3. terävä-älyinen, nokkela, nopeaälyinen
    Hän ei ole kovin terävä.
  4. (geometria, kulmasta) alle yhdeksänkymmenasteinen
    Suorakulmaisessa kolmiossa on yksi 90 asteen kulma ja kaksi terävää kulmaa.

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Vastakohdat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

neulanterävä, terävähampainen, teräväharjainen, terävähuippuinen, teräväjärkinen, teräväkatseinen, teräväkielinen, teräväkulmainen, teräväkyntinen, teräväkynäinen, teräväkärkinen, terävämuistinen, terävänenäinen, terävänäköinen, teräväpiikkinen, teräväpiirteinen, teräväpiirtotelevisio, teräväpäinen, teräväreunainen, teräväsanainen, teräväsanaisesti, teräväsanaisuus, teräväsilmäinen, teräväsärmäinen, terävä-älyinen, terävä-ääninen, veitsenterävä

Aiheesta muualla[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

terävä (10)

  1. (arkikieltä) väkevä alkoholijuoma
    Tilaisuudessa ei tarjoiltu teräviä.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi terävä terävät
genetiivi terävän terävien
(teräväin)
partitiivi terävää teräviä
akkusatiivi terävä; terävän terävät
Sisäpaikallissijat
inessiivi terävässä terävissä
elatiivi terävästä terävistä
illatiivi terävään teräviin
Ulkopaikallissijat
adessiivi terävällä terävillä
ablatiivi terävältä teräviltä
allatiivi terävälle teräville
Muut
essiivi terävänä terävinä
translatiivi teräväksi teräviksi
abessiivi terävättä terävittä
instruktiivi terävin
komitatiivi terävine-
+ omistusliite

Aiheesta muualla[muokkaa]