nokkela

Suomi

Adjektiivi

nokkela (10) (komparatiivi nokkelampi, superlatiivi nokkelin) (taivutus[luo])

1. neuvokas, kekseliäs, oivaltava
2. neuvokkuutta, kekseliäisyyttä, oivaltavuutta ilmentävä

Ääntäminen

• IPA: /ˈnokːelɑ/
• tavutus: nok‧ke‧la

Etymologia

• johdos sanasta nokka

Käännökset

1 ja 2. neuvokas, kekseliäs, oivaltava tai ominaisuuksia ilmentävä

englanti: clever, shrewd

Liittyvät sanat

• näppärä

Johdokset

• adverbit: nokkelasti
• substantiivit: nokkeluus

Yhdyssanat

pikkunokkela

Aiheesta muualla

• nokkela Kielitoimiston sanakirjassa
• nokkela Suomen etymologisessa sanakirjassa
• Artikkeli 1140 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa