neuvokkuus

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

neuvokkuus (40)[1]

  1. se, että on neuvokas

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi neuvokkuus neuvokkuudet
genetiivi neuvokkuuden neuvokkuuksien
partitiivi neuvokkuutta neuvokkuuksia
akkusatiivi neuvokkuus; neuvokkuuden neuvokkuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi neuvokkuudessa neuvokkuuksissa
elatiivi neuvokkuudesta neuvokkuuksista
illatiivi neuvokkuuteen neuvokkuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi neuvokkuudella neuvokkuuksilla
ablatiivi neuvokkuudelta neuvokkuuksilta
allatiivi neuvokkuudelle neuvokkuuksille
muut sijamuodot
essiivi neuvokkuutena neuvokkuuksina
translatiivi neuvokkuudeksi neuvokkuuksiksi
abessiivi neuvokkuudetta neuvokkuuksitta
instruktiivi neuvokkuuksin
komitatiivi neuvokkuuksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

sanan neuvokas vartalosta neuvokk- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40