neuvokkuus

Suomi

Substantiivi

neuvokkuus (40)

se, että on neuvokas

Ääntäminen

IPA: /ˈneu̯ʋokːuːs/
tavutus: neu‧vok‧kuus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	neuvokkuus	neuvokkuudet
genetiivi	neuvokkuuden	neuvokkuuksien
partitiivi	neuvokkuutta	neuvokkuuksia
akkusatiivi	neuvokkuus; neuvokkuuden	neuvokkuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	neuvokkuudessa	neuvokkuuksissa
elatiivi	neuvokkuudesta	neuvokkuuksista
illatiivi	neuvokkuuteen	neuvokkuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	neuvokkuudella	neuvokkuuksilla
ablatiivi	neuvokkuudelta	neuvokkuuksilta
allatiivi	neuvokkuudelle	neuvokkuuksille
muut sijamuodot
essiivi	neuvokkuutena	neuvokkuuksina
translatiivi	neuvokkuudeksi	neuvokkuuksiksi
abessiivi	neuvokkuudetta	neuvokkuuksitta
instruktiivi	–	neuvokkuuksin
komitatiivi	–	neuvokkuuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	neuvokkuude-
vahva vartalo	neuvokkuute-
konsonantti- vartalo	neuvokkuut-

Etymologia

adjektiivi neuvokas ((vahva) vokaalivartalo neuvokkaa-) + johdin -uus

Käännökset

1. se, että on neuvokas

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

neuvokkuus Kielitoimiston sanakirjassa