käsiterä
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
käsiterä (10)
- (anatomia, harvinainen) yläraajan uloin osa: ranne, kämmen ja sormet
- Murrosiän jälkeen sitkeimpiä ihottuma-alueita ovat käsiterät, kasvot ja ylävartalo.
- käsikäyttöinen tai käsin ohjattava terä
- Tärkein työkaluista on ns. stikkeli eli käsiterä, kun ainakin tuolla pienellä pöytäsorvilla sorvataan aika paljon käsivaralla.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkæsiˌt̪eræ/
- tavutus: kä‧si‧te‧rä
Etymologia[muokkaa]
yhdyssana sanoista käsi ja terä
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Vieruskäsitteet[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- käsiterä Kielitoimiston sanakirjassa