manus

Wikisanakirjasta
Katso myös: Manus

Latina[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi manus manūs
akkusatiivi manum manūs
genetiivi manūs manuum
datiivi manuī manibus
ablatiivi manū manibus

manus f. (4)

  1. (anatomia) käsi

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Tästä johtuvat tytärkielten sanat[muokkaa]

Ruotsi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

manus n. (5) (yks. määr. manuset [luo], mon. epämäär. manus, mon. määr. manusen [luo])

  1. käsikirjoitus

Etymologia[muokkaa]

  • lyhentymä sanasta manuskript < keskiajan latinan manuscriptum

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • manus Svensk ordbokissa SO:ssa (ruotsiksi)

Viro[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

manus (gen manuse, part manust)

  1. (tavallisesti monikossa) lisä, lisäke, lisuke
  2. (ATK) (sähköpostin) liite
    arve manuses ‒ lasku liitteessä (liitteenä)