muta

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

muta (10-F)

  1. rapa, märkä savi

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmut̪ɑ/

Taivutus[muokkaa]

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi muta mudat
genetiivi mudan mutien
(mutain)
partitiivi mutaa mutia
akkusatiivi muta; mudan mudat
sisäpaikallissijat
inessiivi mudassa mudissa
elatiivi mudasta mudista
illatiivi mutaan mutiin
ulkopaikallissijat
adessiivi mudalla mudilla
ablatiivi mudalta mudilta
allatiivi mudalle mudille
muut sijamuodot
essiivi mutana mutina
translatiivi mudaksi mudiksi
abessiivi mudatta muditta
instruktiivi mudin
komitatiivi mutine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

järvimuta, mutakerros, mutakerrostuma, mutakuono, mutakylpy, mutapaini, pohjamuta

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • muta Kielitoimiston sanakirjassa
  • muta Tieteen termipankissa

Esperanto[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

muta

  1. mykkä

Ido[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

muta

  1. mykkä

Ruotsi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

muta (1) (yks. määr. mutan, mon. epämäär. mutor, mon. määr. mutorna)

  1. lahjus

Verbi[muokkaa]

muta (1)

  1. lahjoa