mutina
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]mutina (12)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈmut̪inɑ/
- tavutus: mu‧ti‧na
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | mutina | mutinat |
| genetiivi | mutinan | mutinoiden mutinoitten (mutinain) |
| partitiivi | mutinaa | mutinoita |
| akkusatiivi | mutina; mutinan |
mutinat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | mutinassa | mutinoissa |
| elatiivi | mutinasta | mutinoista |
| illatiivi | mutinaan | mutinoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | mutinalla | mutinoilla |
| ablatiivi | mutinalta | mutinoilta |
| allatiivi | mutinalle | mutinoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | mutinana | mutinoina |
| translatiivi | mutinaksi | mutinoiksi |
| abessiivi | mutinatta | mutinoitta |
| instruktiivi | – | mutinoin |
| komitatiivi | – | mutinoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | mutina- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- mutina Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi
[muokkaa]mutina
- monikon essiivimuoto sanasta muta