mukina
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]mukina (12)
- mukiseminen
- Mukinat pois! Teette niin kuin käsken!
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈmukinɑ/
- tavutus: mu‧ki‧na
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | mukina | mukinat |
| genetiivi | mukinan | mukinoiden mukinoitten (mukinain) |
| partitiivi | mukinaa | mukinoita |
| akkusatiivi | mukina; mukinan |
mukinat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | mukinassa | mukinoissa |
| elatiivi | mukinasta | mukinoista |
| illatiivi | mukinaan | mukinoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | mukinalla | mukinoilla |
| ablatiivi | mukinalta | mukinoilta |
| allatiivi | mukinalle | mukinoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | mukinana | mukinoina |
| translatiivi | mukinaksi | mukinoiksi |
| abessiivi | mukinatta | mukinoitta |
| instruktiivi | – | mukinoin |
| komitatiivi | – | mukinoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | mukina- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- mukina Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi
[muokkaa]mukina
- yksikön essiivimuoto sanasta muki