lahjus
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
lahjus (39)
- raha tai jokin muu hyötyä tuottava asia, jota käytetään lahjonnassa, kun yritetään vaikuttaa erityisesti poliittisiin päättäjiin omien etujen ajamiseksi
- Ministeri tuomittiin lahjusten vastaanottamisesta.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈlɑhjus/
- tavutus: lah‧jus
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | lahjus | lahjukset |
genetiivi | lahjuksen | lahjusten lahjuksien |
partitiivi | lahjusta | lahjuksia |
akkusatiivi | lahjus; lahjuksen |
lahjukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | lahjuksessa | lahjuksissa |
elatiivi | lahjuksesta | lahjuksista |
illatiivi | lahjukseen | lahjuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | lahjuksella | lahjuksilla |
ablatiivi | lahjukselta | lahjuksilta |
allatiivi | lahjukselle | lahjuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | lahjuksena | lahjuksina |
translatiivi | lahjukseksi | lahjuksiksi |
abessiivi | lahjuksetta | lahjuksitta |
instruktiivi | – | lahjuksin |
komitatiivi | – | lahjuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | lahjukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
lahjus- |
Käännökset[muokkaa]
1. raha tai jokin muu hyötyä tuottava asia, jota käytetään lahjonnassa
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- lahjus Kielitoimiston sanakirjassa