laama

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Wikipedia
Katso artikkeli Laama Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
Laama

Substantiivi[muokkaa]

laama (9)

  1. Etelä-Amerikassa kuljetusjuhdaksi jalostettu kamelieläinten heimon nisäkäs (Lama glama), jonka polkuanturat ovat heikosti kehittyneet

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈlɑːmɑ/
  • tavutus: laa‧ma

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi laama laamat
genetiivi laaman laamojen
(laamain)
partitiivi laamaa laamoja
akkusatiivi laama;
laaman
laamat
sisäpaikallissijat
inessiivi laamassa laamoissa
elatiivi laamasta laamoista
illatiivi laamaan laamoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi laamalla laamoilla
ablatiivi laamalta laamoilta
allatiivi laamalle laamoille
muut sijamuodot
essiivi laamana laamoina
translatiivi laamaksi laamoiksi
abessiivi laamatta laamoitta
instruktiivi laamoin
komitatiivi laamoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo laama-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

laama (9)

  1. eräänlainen puuvillanelos

Etymologia[muokkaa]

Heinrich Lahmannin sukunimestä[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • laama Kielitoimiston sanakirjassa

Viro[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

laama

  1. laama

Viitteet[muokkaa]

  1. Kirsti Aapala: Laamapaita Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 28.3.2023.