nisäkäs
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]nisäkäs (41-A) (monikko nisäkkäät)
- imettäväinen; selkäjänteisten nisäkkäiden luokkaan kuuluva eläin, joka imettää poikasiaan
- Kirahvikin on nisäkäs, onhan sillä seitsemän kaulanikamaa.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈnisækæs/
- tavutus: ni‧sä‧käs
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | nisäkäs | nisäkkäät |
| genetiivi | nisäkkään | nisäkkäiden nisäkkäitten |
| partitiivi | nisäkästä | nisäkkäitä |
| akkusatiivi | nisäkäs; nisäkkään |
nisäkkäät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | nisäkkäässä | nisäkkäissä |
| elatiivi | nisäkkäästä | nisäkkäistä |
| illatiivi | nisäkkääseen | nisäkkäisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | nisäkkäällä | nisäkkäillä |
| ablatiivi | nisäkkäältä | nisäkkäiltä |
| allatiivi | nisäkkäälle | nisäkkäille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | nisäkkäänä | nisäkkäinä |
| translatiivi | nisäkkääksi | nisäkkäiksi |
| abessiivi | nisäkkäättä | nisäkkäittä |
| instruktiivi | – | nisäkkäin |
| komitatiivi | – | nisäkkäine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | nisäkkää- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
nisäkäs- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. imettäväinen eläin
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- nisäkäs Kielitoimiston sanakirjassa