rypäle
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]rypäle (48)
- viinirypäle
- muu rypäs
- rypälepommi, rypälesokeri
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈrypæleˣ/
- tavutus: ry‧pä‧le
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rypäle | rypäleet |
| genetiivi | rypäleen | rypäleiden rypäleitten |
| partitiivi | rypälettä | rypäleitä |
| akkusatiivi | rypäle; rypäleen |
rypäleet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rypäleessä | rypäleissä |
| elatiivi | rypäleestä | rypäleistä |
| illatiivi | rypäleeseen | rypäleisiin rypäleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rypäleellä | rypäleillä |
| ablatiivi | rypäleeltä | rypäleiltä |
| allatiivi | rypäleelle | rypäleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rypäleenä | rypäleinä |
| translatiivi | rypäleeksi | rypäleiksi |
| abessiivi | rypäleettä | rypäleittä |
| instruktiivi | – | rypälein |
| komitatiivi | – | rypäleine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | rypälee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
rypälet- | |
Etymologia
[muokkaa]Alasaksalainen laina.[1] Kirjakielessä sana esiintyy ensi kerran lainsuomennoksessa n. 1580, jossa sillä tarkoitetaan mehiläisten muodostamaa rykelmää.[2]
Käännökset
[muokkaa]1. viinirypäle
|
Ks. viinirypäle |
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]rypälease, rypälemehu, rypälepommi, rypäleraskaus, rypälesokeri, rypäleterttu, rypäleviini, viinirypäle
Aiheesta muualla
[muokkaa]- rypäle Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).
- ↑ Kaisa Häkkinen & Terttu Lempiäinen: Aaloesta öljypuuhun. Suomen kielellä mainittuja kasveja Agricolan aikaan, s. 157. Helsinki: Teos, 2011. ISBN 978-951-851-358-5.