vilja

Wikisanakirjasta
Katso myös: Vilja, viljâ
Wikipedia
Katso artikkeli Vilja Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Viljoja ja niistä valmistettuja tuotteita

Substantiivi[muokkaa]

vilja (9)

  1. ryhmä siemenkasveihin kuuluvia heinäkasveja, joiden siemeniä eli jyviä käytetään ravinnoksi
    Vehnä, ruis, kaura ja ohra ovat viljoja. Näistä ohra on vanhin viljalaji.
  2. (ainesana) näiden kasvien siemet, jotka korjataan talteen ja käytetään ravinnoksi

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋiljɑ/
  • tavutus: vil‧ja

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vilja viljat
genetiivi viljan viljojen
(viljain)
partitiivi viljaa viljoja
akkusatiivi vilja;
viljan
viljat
sisäpaikallissijat
inessiivi viljassa viljoissa
elatiivi viljasta viljoista
illatiivi viljaan viljoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi viljalla viljoilla
ablatiivi viljalta viljoilta
allatiivi viljalle viljoille
muut sijamuodot
essiivi viljana viljoina
translatiivi viljaksi viljoiksi
abessiivi viljatta viljoitta
instruktiivi viljoin
komitatiivi viljoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vilja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

durra, hirssi, jyvä, kaura, ohra, ruis, kvinoa, tähkä, vehnä, viljavalta, viljavaltainen, viljavuus, viljelmä, viljely, viljelyala, viljely, viljelys

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

jumalanvilja, kevätvilja, korsivilja, leipävilja, palkovilja, peltovilja, siemenvilja, syysvilja, toukovilja, tuontivilja, uutisvilja, vilja-aitta, vilja-arvoyksikkö, vilja-auma, viljaelevaattori, viljahehto, viljajaloste, viljakaskas, viljakasvi, viljakauppa, viljakirva, viljalaari, viljalaiho, viljalaiva, viljalaji, viljalajike, viljaluste, viljalyhde, viljamakasiini, viljamitta, viljamylly, viljankorjuu, viljankuivaamo, viljankuivaus, viljankuivuri, viljankylvö, viljanleikkuu, viljanolki, viljanoras, viljanpuinti, viljansiemen, viljantuonti, viljantähkä, viljanvienti, viljanviljely, viljanäyte, viljaomavaraisuus, viljapelto, viljaraja, viljaripsiäinen, viljasato, viljaseppä, viljaseula, viljasiilo, viljasuppilo, viljasäiliö, viljasäkki, viljatila, viljatuote, viljavaaka, viljavainio, viljavalmiste, viljavarasto, viljaviina, viljavuori, viljavuosi, viljayksikkö, viljaylijäämä

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • vilja Kielitoimiston sanakirjassa

Islanti[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

vilja

  1. tahtoa, haluta

Ruotsi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

vilja yl. (1) (yks. määr. viljan [luo], mon. epämäär. viljor [luo], mon. määr. viljorna [luo])

  1. halu, tahto

Verbi[muokkaa]

vilja (epäsäännöllinen)

  1. vilja + inf. haluta tehdä jtak, tahtoa tehdä jtak
  2. vilja + ha haluta jtak, tahtoa jtak

Taivutus[muokkaa]

Nominaalimuodot
  • aktiivin infinitiivi: vilja
  • passiivin infinitiivi: –
  • aktiivin part. prees: –
  • passiivin part. prees: –
  • part. perf.: –

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • vilja Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)

Viro[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

vilja

  1. (taivutusmuoto) Sanan vili yksikön genetiivi, partitiivi ja aditiivi [lyhyt illatiivi].

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • vilja sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)