kaura

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Wikipedia
Katso artikkeli Kaura Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
Kauraa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kaura (9)

  1. kaurojen suvun (Avena) heinäkasvi, joista monia viljellään viljana
  2. erityisesti peltokaura (Avena sativa)
    Kauran jyvät kasvavat röyhyssä.
  3. näiden ravinnoksi käytettävät siemenet

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kaura kaurat
genetiivi kauran kaurojen
(kaurain)
partitiivi kauraa kauroja
akkusatiivi kaura;
kauran
kaurat
sisäpaikallissijat
inessiivi kaurassa kauroissa
elatiivi kaurasta kauroista
illatiivi kauraan kauroihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kauralla kauroilla
ablatiivi kauralta kauroilta
allatiivi kauralle kauroille
muut sijamuodot
essiivi kaurana kauroina
translatiivi kauraksi kauroiksi
abessiivi kauratta kauroitta
instruktiivi kauroin
komitatiivi kauroine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

vanha germaaninen laina[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

hukkakaura, kaurahattu, kaurahiutale, kaurajauho, kauraleipä, kauralese, kauraliemi, kauramoottori, kauranjyvä, kaurannoki, kauransiemen, kauranviljely, kaurapelto, kaurapuuro, kauraryyni, kaurasuurimo, kauravelli, maatiaiskaura, papinkaura, punakaura, rehukaura, siemenkaura

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kaura Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 359. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.