tähkä
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]tähkä (10)
- (kasvitiede) pitkälapakkoinen kukinto
- Pajujen tähkiä kutsutaan pajunkissoiksi.
- Viljakasvien tähkät kehittyvät hedelmöityttyään jyviä kantaviksi tähkäpäiksi.
- tähkien (Whitfieldia) suvun kasvi
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈt̪æhkæ/
- tavutus: täh‧kä
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tähkä | tähkät |
| genetiivi | tähkän | tähkien (tähkäin) |
| partitiivi | tähkää | tähkiä |
| akkusatiivi | tähkä; tähkän |
tähkät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tähkässä | tähkissä |
| elatiivi | tähkästä | tähkistä |
| illatiivi | tähkään | tähkiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tähkällä | tähkillä |
| ablatiivi | tähkältä | tähkiltä |
| allatiivi | tähkälle | tähkille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tähkänä | tähkinä |
| translatiivi | tähkäksi | tähkiksi |
| abessiivi | tähkättä | tähkittä |
| instruktiivi | – | tähkin |
| komitatiivi | – | tähkine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tähkä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. pitkälapakkoinen kukinto
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]emitähkä, hedetähkä, latvatähkä, maissintähkä, ohrantähkä, punatähkä, tähkähirssi, tähkäidäntä, tähkäjauho, tähkälahna, tähkälapakko, tähkälaventeli, tähkälude, tähkäpähkämö, tähkäpää, tähkäsääski, tähkä-ärviä, valkotähkä