kukinto
 |
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkukint̪o/
- tavutus: ku‧kin‧to
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kukinto | kukinnot |
| genetiivi | kukinnon | kukintojen |
| partitiivi | kukintoa | kukintoja |
| akkusatiivi | kukinto; kukinnon |
kukinnot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kukinnossa | kukinnoissa |
| elatiivi | kukinnosta | kukinnoista |
| illatiivi | kukintoon | kukintoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kukinnolla | kukinnoilla |
| ablatiivi | kukinnolta | kukinnoilta |
| allatiivi | kukinnolle | kukinnoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kukintona | kukintoina |
| translatiivi | kukinnoksi | kukinnoiksi |
| abessiivi | kukinnotta | kukinnoitta |
| instruktiivi | – | kukinnoin |
| komitatiivi | – | kukintoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kukinno- | |
| vahva vartalo | kukinto- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. kukkien ryhmä kasvissa
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- kukinto Kielitoimiston sanakirjassa
- kukinto Tieteen termipankissa
- Artikkeli 1142 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa