tahtoa

Suomi

Substantiivi

tahtoa

1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta tahto

Verbi

tahtoa (52-F) (taivutus[luo])

1. haluta määrätietoisesti tai voimakkaasti

   Liisa tahtoo lisää kakkua.

2. olla taipuvainen (johonkin negatiiviseen)

   Minä tahdon helposti unohtaa lähteä ajoissa kouluun.

3. ilmaista tahtonsa, määrätä

   Tahdo, jos haluat saada lisää.

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪ɑht̪oɑˣ/
• tavutus: tah‧to‧a

Etymologia

• kantasuomen tai varhaiskantasuomen *tašto-vartalo, joka on alkuperäisen *tašta-vartalon (→ vrt. viron sanat ja tahallinen, tahallaan yms.) rinnalle kehittynyt rinnakkaismuoto; vartalon alkuperäinen merkitys lienee ollut ’tarttua, ottaa kiinni’, josta > ’tavoitella’ > ’tahtoa’

Käännökset

1. haluta

arabia: يريد englanti: want espanja: querer; desear esperanto: voli islanti: vilja latvia: gribēt, vēlēties liivi: tōdõ

pohjoissaame: dáhttut ranska: vouloir ruotsi: önska, vilja saksa: wollen turkki: istemek unkari: akar viro: soovima, tahtma

2. olla taipuvainen

englanti: tend espanja: estar inclinado a; tender

ranska: tendre (à)

3. ilmaista tahtonsa, määrätä

Ks. pyytää

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: tahtominen

Sanueen sanat

• tai, tahi
• adjektiivit: tahallinen, tahaton, ?tahkea
• adverbit: tahallaan, tahansa
• substantiivit: tahto ?tahdas, ?tahma, ?tahna

Aiheesta muualla

• tahtoa Kielitoimiston sanakirjassa
• tahtoa Suomen etymologisessa sanakirjassa
• Artikkelit 49, 3889 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa