perintö

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

perintö (1-J)

  1. vanhemmilta lapsille siirtyvä omaisuus vanhempien kuoltua
    saada perintönä
    riidellä perinnöstä
  2. (kuvaannollisesti) jokin seuraajille siirtyvä materiaalinen tai aineeton

Taivutus[muokkaa]

Etymologia[muokkaa]

Herra Martin 1570-luvulla käyttöön ottama uudissana[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

ennakkoperintö, geeniperintö, isänperintö, kulttuuriperintö, maailmanperintö, perinnönjako, perinnönluovutus, perintöhopeat, perintöhuonekalu, perintökaari, perintökalleus, perintökalu, perintöoikeus, perintöomaisuus, perintöosa, perintöprinsessa, perintöprinssi, perintöruhtinas, perintösopimus, perintötila, perintövero, rintaperintö, selkäperintö, sivuperintö, verenperintö, äidinperintö

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja. 5. painos. Helsinki: WSOY, 2011.