perikunta
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]perikunta
- (vanhahtava) kuolinpesä
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈperiˌkunt̪ɑ/
- tavutus: pe‧ri‧kun‧ta
Etymologia
[muokkaa]Mikael Agricolan 1510-luvulla käyttöön ottama, jo keskiajalla vakiintunut uudissana[1]
Aiheesta muualla
[muokkaa]- perikunta Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Lauri Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys. 4.painos. Helsinki: Otava, 1979.