kuollut

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

kuollut (47) (komparatiivi kuolleempi, superlatiivi kuollein) (taivutus[luo])

  1. (ihmisestä tai muusta eliöstä) sellainen, jonka elämä on päättynyt, joka on vainaja
  2. jonka aiheenvaihdunta on lakannut
    Kuollut kudos huonontaa haavan paranemista lisäämällä infektioriskiä.
  3. sellainen, joka ei ole ollutkaan elävä
    Kivi on kuollutta ainetta.
  4. joka ei voi ylläpitää elämää
    Hapettomia eli kuolleita alueita on suuressa osassa Itämerta.
  5. jonka käyttö on lakannut
    kuollut kieli
  6. (tekniikka) jokin laitteen näytön tai säädön alue, jota ei käytetä tarkoitukseensa
    Kuollutta aluetta voidaan säätää estämään toimilaitteen edestakainen toiminta (huojunta).
  7. (tekniikka) toimimaton, rikkinäinen
    Näytössä oli yksi kuollut pikseli, joka ei häirinnyt katselua lainkaan.
  8. (kuvaannollisesti) sellainen missä ei ole elämää; autio, hiljainen
    Kovin oli kuollutta maaseudun elämä.
    Lauantaina baarissa oli ihan kuollutta.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkuolːut̪/

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Vastakohdat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

aivokuollut

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kuollut Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi[muokkaa]

kuollut (47)

  1. vainaja, kuollut henkilö
    Vanhaan aikaan kuollut laitettiin ruumislaudalle.
    Eräissä kulttuureissa kuolleet haudataan vuorokauden kuluessa kuolemasta.
    Maailmalla on varsin yleistä ruokailla kuolleiden seurassa.
  2. (urheilu) palanut
    viides lyöjä ja kaksi kuollutta

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkuolːut̪/
  • tavutus: kuol‧lut

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kuollut kuolleet
genetiivi kuolleen kuolleiden
kuolleitten
partitiivi kuollutta kuolleita
akkusatiivi kuollut;
kuolleen
kuolleet
sisäpaikallissijat
inessiivi kuolleessa kuolleissa
elatiivi kuolleesta kuolleista
illatiivi kuolleeseen kuolleisiin
kuolleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kuolleella kuolleilla
ablatiivi kuolleelta kuolleilta
allatiivi kuolleelle kuolleille
muut sijamuodot
essiivi kuolleena kuolleina
translatiivi kuolleeksi kuolleiksi
abessiivi kuolleetta kuolleitta
instruktiivi kuollein
komitatiivi kuolleine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kuollee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kuollut-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

aivokuollut, kuolleenkoura

puolikuollut

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kuollut Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi[muokkaa]

kuollut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä kuolla

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kuollut kuolleet
genetiivi kuolleen kuolleiden
kuolleitten
partitiivi kuollutta kuolleita
akkusatiivi kuollut; kuolleen kuolleet
sisäpaikallissijat
inessiivi kuolleessa kuolleissa
elatiivi kuolleesta kuolleista
illatiivi kuolleeseen kuolleisiin
kuolleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kuolleella kuolleilla
ablatiivi kuolleelta kuolleilta
allatiivi kuolleelle kuolleille
muut sijamuodot
essiivi kuolleena kuolleina
translatiivi kuolleeksi kuolleiksi
abessiivi kuolleetta kuolleitta
instruktiivi kuollein
komitatiivi kuolleine