sooma
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]sooma (10)
- (biologia) keho, ruumis, eliön kuolevainen osa, lukuun ottamatta sukusoluja
- neuronin runko
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈsoːmɑ/
- tavutus: soo‧ma
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sooma | soomat |
| genetiivi | sooman | soomien (soomain) |
| partitiivi | soomaa | soomia |
| akkusatiivi | sooma; sooman |
soomat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | soomassa | soomissa |
| elatiivi | soomasta | soomista |
| illatiivi | soomaan | soomiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | soomalla | soomilla |
| ablatiivi | soomalta | soomilta |
| allatiivi | soomalle | soomille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | soomana | soomina |
| translatiivi | soomaksi | soomiksi |
| abessiivi | soomatta | soomitta |
| instruktiivi | – | soomin |
| komitatiivi | – | soomine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sooma- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |