sooma

Wikisanakirjasta
Katso myös: sööma

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

sooma (10)

  1. (biologia) keho, ruumis, eliön kuolevainen osa, lukuun ottamatta sukusoluja
  2. neuronin runko

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsoːmɑ/
  • tavutus: soo‧ma

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sooma soomat
genetiivi sooman soomien
(soomain)
partitiivi soomaa soomia
akkusatiivi sooma;
sooman
soomat
sisäpaikallissijat
inessiivi soomassa soomissa
elatiivi soomasta soomista
illatiivi soomaan soomiin
ulkopaikallissijat
adessiivi soomalla soomilla
ablatiivi soomalta soomilta
allatiivi soomalle soomille
muut sijamuodot
essiivi soomana soomina
translatiivi soomaksi soomiksi
abessiivi soomatta soomitta
instruktiivi soomin
komitatiivi soomine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo sooma-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • sooma Kielitoimiston sanakirjassa
  • sooma Tieteen termipankissa