omaisuus
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]omaisuus (40)
- (oikeustiede) asiat joihin henkilöllä on omistusoikeus: jonkun omistamat varat, tavarat ja kiinteä omaisuus
- (kuvaannollisesti) suuri rahasumma
- Hän maksoi siitä omaisuuden.
- Tässähän on kokonainen omaisuus!
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈomɑiˌsuːs/
- tavutus: o‧mai‧suus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | omaisuus | omaisuudet |
| genetiivi | omaisuuden | omaisuuksien |
| partitiivi | omaisuutta | omaisuuksia |
| akkusatiivi | omaisuus; omaisuuden |
omaisuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | omaisuudessa | omaisuuksissa |
| elatiivi | omaisuudesta | omaisuuksista |
| illatiivi | omaisuuteen | omaisuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | omaisuudella | omaisuuksilla |
| ablatiivi | omaisuudelta | omaisuuksilta |
| allatiivi | omaisuudelle | omaisuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | omaisuutena | omaisuuksina |
| translatiivi | omaisuudeksi | omaisuuksiksi |
| abessiivi | omaisuudetta | omaisuuksitta |
| instruktiivi | – | omaisuuksin |
| komitatiivi | – | omaisuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | omaisuude- | |
| vahva vartalo | omaisuute- | |
| konsonantti- vartalo |
omaisuut- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. henkilön omistamat asiat
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]kansallisomaisuus, kansanomaisuus, maaomaisuus, miljoonaomaisuus, omaisuudenjako, omaisuudensiirto, omaisuudensuoja, omaisuuserä, omaisuusluettelo, omaisuusrikos, omaisuusvahinko, omaisuusvero, perintöomaisuus, rahoitusomaisuus, reaaliomaisuus, vaihto-omaisuus, yhteisomaisuus, yksityisomaisuus