kansanomaisuus
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kansanomaisuus (40)
- se, että on kansanomainen
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kansanomaisuus | kansanomaisuudet |
| genetiivi | kansanomaisuuden | kansanomaisuuksien |
| partitiivi | kansanomaisuutta | kansanomaisuuksia |
| akkusatiivi | kansanomaisuus; kansanomaisuuden |
kansanomaisuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kansanomaisuudessa | kansanomaisuuksissa |
| elatiivi | kansanomaisuudesta | kansanomaisuuksista |
| illatiivi | kansanomaisuuteen | kansanomaisuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kansanomaisuudella | kansanomaisuuksilla |
| ablatiivi | kansanomaisuudelta | kansanomaisuuksilta |
| allatiivi | kansanomaisuudelle | kansanomaisuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kansanomaisuutena | kansanomaisuuksina |
| translatiivi | kansanomaisuudeksi | kansanomaisuuksiksi |
| abessiivi | kansanomaisuudetta | kansanomaisuuksitta |
| instruktiivi | – | kansanomaisuuksin |
| komitatiivi | – | kansanomaisuuksine- + omistusliite |
Etymologia[muokkaa]
sanan kansanomainen vartalosta kansanomais- ja suffiksista -uus
Käännökset[muokkaa]
1. se, että on kansanomainen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kansanomaisuus Kielitoimiston sanakirjassa