go

Suomi

go

Substantiivi

go (18)

1. lautapeli, jota pelataan sijoittamalla pelilaudalle vuoroin kummankin pelaajan – mustia ja valkoisia – kiviä pyrkien valtaamaan pinta-alaa ja suluttamaan vastustajan kivet ympäröimällä ne omilla

Ääntäminen

• IPA: /ˈgoː/
• tavutus: go

Etymologia

• samanmerkityksisestä japanin sanasta 碁

Käännökset

1. lautapeli, jota pelataan valtaamalla alaa pelilaudalla sijoittamalla sille vuoroin kummankin pelaajan kiviä

englanti: go espanja: go m. italia: go m. japani: 碁 (go)

ranska: go m. ruotsi: go n. saksa: Go venäjä: го n.

Englanti

Substantiivi

go (ei monikkoa)

1. go

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 3. p.	goes
part. prees.	going
imp.	went
part. perf.	gone

go

1. mennä
2. johtaa, viedä johonkin
3. toimia
4. tulla joksikin
5. kuulua johonkin
6. riittää
7. kulua (ajasta)

Ääntäminen

• (received pronunciation)
• IPA: /ɡəʊ/

Liittyvät sanat

Fraasiverbit

• go about, go after, go against, go ahead, go along, go along with, go around, go at, go away, go back, go back on, go back over, go back to, go before, go below, go beyond, go by, go down, go down as, go down with, go for, go forth, go in, go in for, go into, go in with, go off, go off with, go on, go on with, go out, go out of, go over, go overboard, go over to, go round, go through, go through with, go together, go towards, go under, go up, go with, go without

Johdokset

• verbit: forego, forgo, undergo

Esperanto

Aakkonen

go

1. (ääntämyksen mukainen kirjoitusasu) g, G

Japani

Latinisointi

go

1. rōmaji-transkriptio sanasta ご
2. rōmaji-transkriptio sanasta ゴ

Kroatia

Substantiivi

gȏ m.  (taipumaton)

1. go

Ääntäminen

• IPA: /gôː/
• tavutus: go

Aiheesta muualla

• gȏ Hrvatski jezični portal

Puola

Pronomini

go

1. (persoonapronomini, taivutusmuoto) akkusatiivimuoto sanasta on

   Można go uratować!

   Hänet voidaan pelastaa!

2. (persoonapronomini, taivutusmuoto) genetiivimuoto sanasta on
3. (persoonapronomini, taivutusmuoto) genetiivimuoto sanasta ono

Substantiivi

go n.

1. go

Ruotsi

Substantiivi

go n. (5) (yks. määr. goet [luo], mon. epämäär. go, mon. määr. goen [luo])

1. go

Serbia

Adjektiivi

gȏ (kyrillinen го) (määräinen gȍlī)

1. alaston

Substantiivi

gȏ m. (kyrillinen го)

1. go