mennä

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

mennä

  1. (murteellinen) mennyt, edellinen, viime
    Mennä talvi oli aika luminen.
    Mennä juhannuksena satoi aika niukasti.
    Mihin me jäimmekään mennä kerralla?

Ääntäminen[muokkaa]

  • lopussa ei ole katkoa kuten verbissä

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Rinnakkaismuodot[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

mennä (67) (taivutus)

  1. liikkua muuhun paikkaan (eteenpäin, kauemmaksi, etäämmälle) siitä missä puhuja on
    Mene pois!
    Miten lähelle ydinonnettomuusaluetta voi mennä? (STUK)
    Älä mene sinne! Sinne ei saa mennä.
  2. abstraktimmassa merkityksessä muuttua olotilaltaan; alkaa, kuulua tai liittyä johonkin
    Naapurini ei enää ole työtön, hän meni töihin [= alkoi olla työelämässä].
    Skype saattaa jälleen mennä myyntiin. (Kauppalehti.fi)
    Virtasten tyttö meni yliopistoon lukemaan naistutkimusta, poika meni armeijaan.
  3. kulua (yleensä vain kolmannessa persoonassa)
    Hyllyn kokoamiseen meni tunnin verran.
    Tuloni menevät suurimmaksi osaksi asumiskustannuksiin.
    Aika menee joutuisaan.
    Rahat menivät sen sileän tien! [= tuhlattiin, menivät hukkaan]
  4. kulkea (yleensä säännöllisesti)
    Bussi menee vartin yli.
  5. (puhekieltä) edetä, toimia tulevaisuudessa tietyin edellytyksin
    Nämä ovat käytettävissä olevat resurssit ja näillä mennään.
  6. sopia, mahtua
    Pyöreä palikka ei mene kolmikulmaiseen reikään.
  7. päästä
    Miten mennä nettiin mökillä? (HS.fi)
  8. joutua muuttumaan jonkinlaiseksi
    Bussilinjat voivat mennä uusiksi (Kaleva)
    Tämän alemmaksi ei voi mennä (Talouselämä)
    Menin siinä touhussa aivan loppuun.
    Sehän tiedetään, että huumeista elämä menee hunningolle.
  9. johtaa (määränpäähän)
    Mihin tämä tie menee?

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Vastakohdat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]

Idiomit[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]