männä
 |
Suomi
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]männä [lopussa ei ole katkoa]
- (murteellinen) mennyt, viime; männy, männyt, viimi; itäsuomalainen muoto sanasta mennä
- Männä talavi oli aeka luminen.
- Männä juhannussa sato aeka niukalti.
- Mihin myö mahettiin jeähä männä kerralla?
Liittyvät sanat
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]männä [lopussa on katko]
Käännökset
[muokkaa]- Kts. mennä