Siirry sisältöön

minema

Wikisanakirjasta
Katso myös: minemä

Viro

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

minema (inf minna, yks 1 lähen)

  1. mennä
    Kuhu sa lähed? – Minne menet?
  2. kulkea, kävellä; (vanh., ylätyyli) käydä
  3. lähteä
    Ta läks koju. – Hän lähti kotiin.
  4. mennä t. muuttua jonkinlaiseksi
    Ilm läheb palavaks. – Sää muuttuu helteiseksi.
    Läheb aina hullemaks. – Aina hullummaksi menee.

Taivutus

[muokkaa]
TaivutusmuotojaOtsikkoteksti
ma-infinitiiviminema
da-infinitiiviminna
preesensin yksikön 3. persoonaläheb
imperfektin yksikön 1. persoonaläksin
imperfektin yksikön 3. persoonaläks
imperatiivin yksikön 3. persoonamingu
v-partisiippiminev
nud-partisiippiläinud
preesensin passiiviminnakse
tud-partisiippimindud
imperatiivin yksikön 2. persoonamine
imperatiivin monikon 1. persoonamingem ja läki ja lähme
imperatiivin monikon 1. persoona kieltomuotoärgem mingem ja ärgem lähme

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]
Yhdysverbit

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik : minema [mm. päämuodot ja taivutuskaavio]
  • minema Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)