Siirry sisältöön

kulua

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

kulua

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta kulu

Verbi

[muokkaa]

kulua (52) (taivutus[luo])

  1. vähitellen huonontuen tai muuten osoittaa käytön merkkejä
    Maali kului parissa kymmenessä vuodessa pois.
  2. vähetä käytön takia
    Rahaa kului paljon.
  3. (ajasta) edetä, mennä eteenpäin
    Aika kuluu nopeasti.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈkuluɑˣ/
  • tavutus: ku‧lu‧a

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

kulumapinta, kulumispinta, kulumissairaus, kulumisura, kulumisvika

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • kulua Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 154, 2448 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa