kuluma
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kuluma (10)
- kulumisen aiheuttama vaurio
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkulumɑ/
- tavutus: ku‧lu‧ma
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kuluma | kulumat |
genetiivi | kuluman | kulumien (kulumain) |
partitiivi | kulumaa | kulumia |
akkusatiivi | kuluma; kuluman |
kulumat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kulumassa | kulumissa |
elatiivi | kulumasta | kulumista |
illatiivi | kulumaan | kulumiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kulumalla | kulumilla |
ablatiivi | kulumalta | kulumilta |
allatiivi | kulumalle | kulumille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kulumana | kulumina |
translatiivi | kulumaksi | kulumiksi |
abessiivi | kulumatta | kulumitta |
instruktiivi | – | kulumin |
komitatiivi | – | kulumine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kuluma- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset[muokkaa]
1. kulumisen aiheuttama vaurio
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Viro[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kuluma (inf. kuluda, yks. 3. kulub)