ansa

Suomi

Ansa

Substantiivi

ansa (9)

1. paikka, väline tai tilanne, jolla toivotaan saatavan kiinni ihminen tai eläin

   Nykyään ei saa pyytää riistaa ansoilla.

   He kävelivät suoraan ansaan.

2. (sodankäynti) kätketty räjähde tai muu laite, joka laukeaa kosketuksesta tai lähestyttäessä

   Asetettu miina on aina ansa.

3. juonikkaaseen keskustelun ohjailuun liittyvä kiero kysymys

   Tuollaiseen kysymykseen vastaaminen on kuin astuisi ansaan.

4. (slangia) erehdyttävästi naiselta näyttävä mies; transvestiitti tai transsukupuolinen

Ääntäminen

• IPA: /ˈɑnsɑ/, [ˈɑ̝nsɑ̝]
• tavutus: an‧sa

Etymologia

balttilainen laina

Käännökset

1. paikka tai tilanne, jolla toivotaan saatavan kiinni ihminen tai eläin

azeri: duzaq englanti: trap, snare espanja: trampa hollanti: valstrik italia: trappola japani: 罠

saksa: Falle f. turkki: tuzak unkari: csapda uzbekki: tuzoq venäjä: западня

4. erehdyttävästi naiselta näyttävä mies

englanti: trap

Liittyvät sanat

• ansas
• pyydys
• rihma
• vipu

Johdokset

• substantiivit: ansainta, ansoittaminen, ansoitus
• verbit: ansastaa, ansoittaa

Yhdyssanat

ansakuoppa, ansalanka, ansapolku, polkuansa, selkoinansa, vipuansa

Aiheesta muualla

• ansa Kielitoimiston sanakirjassa
• ansa Tieteen termipankissa
• ansa Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa

Puola

Substantiivi

ansa f.

1. kauna

Ruotsi

Verbi

ansa (1)

1. hoitaa, hoivata

Taivutus

Taivutus – ansa
Persoonamuodot
muoto	aktiivi	passiivi
preesens	ansar[luo]	ansas
imperfekti	ansade	ansades
supiini	ansat	ansats
imperatiivi	ansa	–

Nominaalimuodot

• aktiivin infinitiivi: ansa
• passiivin infinitiivi: ansas
• aktiivin part. prees: ansande[luo]
• passiivin part. prees: ansandes
• part. perf.: yl. ansad, n. ansat, määr./mon. ansade

Aiheesta muualla

• ansa Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)