ansas
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]ansas (41)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈɑnsɑs/
- tavutus: an‧sas
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ansas | ansaat |
| genetiivi | ansaan | ansaiden ansaitten |
| partitiivi | ansasta | ansaita |
| akkusatiivi | ansas; ansaan |
ansaat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ansaassa | ansaissa |
| elatiivi | ansaasta | ansaista |
| illatiivi | ansaaseen | ansaisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ansaalla | ansailla |
| ablatiivi | ansaalta | ansailta |
| allatiivi | ansaalle | ansaille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ansaana | ansaina |
| translatiivi | ansaaksi | ansaiksi |
| abessiivi | ansaatta | ansaitta |
| instruktiivi | – | ansain |
| komitatiivi | – | ansaine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ansaa- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
ansas- | |
Etymologia
[muokkaa]vanha germaaninen laina[1]
Käännökset
[muokkaa]1. kahden tai useamman tuen vahvistama kannatin
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- ansas Kielitoimiston sanakirjassa
Ruotsi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]ansas
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 358. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.