Siirry sisältöön

ansainta

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

ansainta (9-J)

  1. ansioiden hankkiminen, ansaitseminen

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈɑnsɑi̯nt̪ɑ/
  • tavutus: an‧sain‧ta

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ansainta ansainnat
genetiivi ansainnan ansaintojen
(ansaintain)
partitiivi ansaintaa ansaintoja
akkusatiivi ansainta;
ansainnan
ansainnat
sisäpaikallissijat
inessiivi ansainnassa ansainnoissa
elatiivi ansainnasta ansainnoista
illatiivi ansaintaan ansaintoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ansainnalla ansainnoilla
ablatiivi ansainnalta ansainnoilta
allatiivi ansainnalle ansainnoille
muut sijamuodot
essiivi ansaintana ansaintoina
translatiivi ansainnaksi ansainnoiksi
abessiivi ansainnatta ansainnoitta
instruktiivi ansainnoin
komitatiivi ansaintoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo ansainna-
vahva vartalo ansainta-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

ansaintakeino, ansaintamalli, ansaintateoria

Aiheesta muualla

[muokkaa]