ansio

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

ansio (3)[1]

  1. rahana tai luontaisetuina saatu tulo, palkka
  2. tulos jostain teosta
    Hänen ansiostaan kylän lapset saavat juoda puhdasta vettä.
    Samuel Roosin suurin ansio oli uudissanojen keksiminen
  3. tuloja tuottava, ansaitsemistarkoituksessa tehty työ, ansiotyö
    Nykyisin kaikki yrittäjän aika menee ansiossa.
  4. se, mitä joku on ansainnut tai mikä on jollekulle kohtuullinen (rangaistus) väärästä teosta
    Rikollinen sai ansionsa mukaan.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ansio ansiot
genetiivi ansion ansioiden
ansioitten
partitiivi ansiota ansioita
akkusatiivi ansio; ansion ansiot
sisäpaikallissijat
inessiivi ansiossa ansioissa
elatiivi ansiosta ansioista
illatiivi ansioon ansioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ansiolla ansioilla
ablatiivi ansiolta ansioilta
allatiivi ansiolle ansioille
muut sijamuodot
essiivi ansiona ansioina
translatiivi ansioksi ansioiksi
abessiivi ansiotta ansioitta
instruktiivi ansioin
komitatiivi ansioine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

ansioeläke, ansiokehitys, ansiokehitystakuu, ansiolaskelma, ansiolentäjä, ansioluettelo, ansiolähde, ansiomahdollisuus, ansiomerkki, ansiomitali, ansionmenetys, ansioristi, ansiosidonnaisuus, ansiotakuu, ansiotaso, ansiotulo, ansiotyö, ansioäiti, keskiansio, kuukausiansio, liikeansio, lisäansio, palkka-ansio, päiväansio, raha-ansio, reaaliansio, sivuansio, sotilasansio, tilapäisansio, tuntiansio, työansio, viikkoansio, vuosiansio

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • ansio Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 3