tulo

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tulo (1)

  1. lähemmäksi tai perille liikkuminen
    Tulo ajoittuu kello kahden ja kolmen väliin.
  2. jonkin saapuminen tai alkaminen
    lumen tulo, hämärän tulo
  3. (matematiikka) kertolaskun tulos
    Laskussa 2·3 = 6 kuusi on tulo.
  4. ansio; yksikössä vain yhdyssanoissa kts. mon. tulot
    Tulot ja menot.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi tulo tulot
genetiivi tulon tulojen
(tuloin)
partitiivi tuloa tuloja
akkusatiivi tulo; tulon tulot
Sisäpaikallissijat
inessiivi tulossa tuloissa
elatiivi tulosta tuloista
illatiivi tuloon tuloihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi tulolla tuloilla
ablatiivi tulolta tuloilta
allatiivi tulolle tuloille
Muut
essiivi tulona tuloina
translatiivi tuloksi tuloiksi
abessiivi tulotta tuloitta
instruktiivi tuloin
komitatiivi tuloine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

tulla + -o

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

alastulo, ammattitulo, ansaintatulo, ansiotulo, bruttotulo, esilletulo, ilmitulo, ilmoitustulot, julkitulo, kansantulo, keskitulo, korkotulo, kotiintulo, kuukausitulo, lisätulo, lumentulo, maahantulo, matkailutulo, metsätulo, mukaantulo, myyntitulo, nettotulo, omaisuustulo, osinkotulo, palkkatulo, perilletulo, pistetulo, pääomatulo, pääsylipputulo, päätulo, rahantulo, rahatulo, rajatulo, reaalitulo, sisääntulo, sivutulo, skalaaritulo, toimeentulo, tuloarvio, tuloerä, tuloero, tulolaji, tuloluokka, tulolähde, tulonjako, tulonlähde, tulonmenetys, tulonsaaja, tulonsiirto, tulopolitiikka, tulorahoitus, tulotaso, tulovero, työtulo, ulostulo, unentulo, uskoontulo, vastaantulo, vedentulo, vektoritulo, verotulo, vuokratulo, vuositulo, väliintulo, yrittäjäntulo

Aiheesta muualla[muokkaa]