tulo

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tulo (1)

  1. lähemmäksi tai perille liikkuminen
    Tulo ajoittuu kello kahden ja kolmen väliin.
  2. jonkin saapuminen tai alkaminen
    lumen tulo, hämärän tulo
  3. (matematiikka) kertolaskun tulos
    Laskussa 2·3 = 6 kuusi on tulo.
  4. ansio; yksikössä vain yhdyssanoissa kts. mon. tulot
    Tulot ja menot.

Taivutus[muokkaa]

Etymologia[muokkaa]

tulla + -o

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

alastulo, ammattitulo, ansaintatulo, ansiotulo, bruttotulo, esilletulo, ilmitulo, ilmoitustulot, julkitulo, kansantulo, keskitulo, korkotulo, kotiintulo, kuukausitulo, lisätulo, lumentulo, maahantulo, matkailutulo, metsätulo, mukaantulo, myyntitulo, nettotulo, omaisuustulo, osinkotulo, palkkatulo, perilletulo, pistetulo, pääomatulo, pääsylipputulo, päätulo, rahantulo, rahatulo, rajatulo, reaalitulo, ristitulo, sisääntulo, sivutulo, skalaaritulo, toimeentulo, tuloaika, tuloarvio, tuloero, tuloerä, tuloilma, tulokehitys, tulokertymä, tulolaji, tuloloukku, tuloluokka, tulolähde, tulomatka, tuloneuvottelu, tulonjako, tulonlähde, tulonmenetys, tulonmuodostus, tulonsaaja, tulonsiirto, tulontasaus, tulopolitiikka, tulopäivä, tulorahoitus, tuloratkaisu, tulosija, tulosopimus, tulosuunta, tulotaso, tulovero, työtulo, ulostulo, unentulo, uskoontulo, vastaantulo, vedentulo, vektoritulo, verotulo, vuokratulo, vuositulo, väliintulo, yrittäjäntulo

Aiheesta muualla[muokkaa]