-o

Wikisanakirjasta
Katso myös: o, o-, o', O, O', ó, Ó, ò, Ò, ŏ, Ŏ, ô, , , , , , Ô, , , , , , ǒ, Ǒ, ȫ, Ȫ, ő, Ő, , , ȭ, , , Ȭ, ȯ, ȱ, Ȯ, Ȱ, ǫ, ǭ, Ǫ, Ǭ, ō, , , Ō, , , , , ȍ, Ȍ, ơ, , , , , , Ơ, , , , , , ö, Ö, õ, Õ, ǿ, Ǿ, ø, Ø

Suomi[muokkaa]

Suffiksi[muokkaa]

-o

  1. johdin, joka liitetään takavokaaliseen substantiiviin (a, o, u) ja jolla muodostetaan verbeistä substantiiveja; liitetään verbin vahvaan konsonanttivartaloon
    huutaa, *huut-huuto
    keittää, *keitt-keitto
  2. -so/-sö-johtimen variantti -nen-päätteisillä sanoilla
    ylhäinen, *ylhäis-ylhäisö

Huomautukset[muokkaa]

[1] johdin, jolla muodostetaan verbeistä substantiiveja: Liitetään erityisesti -aa- tai -ää-loppuisiin verbeihin (taivutusluokat 53, 54, 55, 56, 57).

Esperanto[muokkaa]

Suffiksi[muokkaa]

-o

  1. substantiivin pääte