keitto

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Keitto

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

keitto (1-C)

  1. liemiruoka, joka yleensä keitetään ennen syömistä ja joka useimmiten nautitaan lämpimänä
    Lapset pitävät äidin tekemästä keitosta.
  2. keittämisen toteuttaminen, valmistusprosessin osa
    Sellutehtaalla keitto on tärkeä osa prosessia.
  3. (slangia) alkoholijuoma
    Ottaa keittoa.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkeit̪ːo/

Taivutus[muokkaa]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

borssikeitto, herkkusienikeitto, hernekeitto, hutunkeitto, häränhäntäkeitto, juustokeitto, kaalikeitto, kahvinkeitto, kalakeitto, kanakeitto, kasviskeitto, keittoaika, keittoalue, keittoastia, keittohappo, keittokatos, keittokinkku, keittokirja, keittokomero, keittolevy, keittoliemi, keittoliha, keittolipeä, keittomakkara, keittometvursti, keittopullo, keittoruoka, keittosuklaa, keittosuola, keittosuolaliuos, keittotaito, keittotaitoinen, keittotaso, kesäkeitto, korvasienikeitto, käärmekeitto, lihakeitto, linssikeitto, lohikeitto, luukeitto, madekeitto, makkarakeitto, mansikkakeitto, mehukeitto, minestronekeitto, mustikkakeitto, nakkikeitto, nokkoskeitto, papukeitto, parsakaalikeitto, parsakeitto, perunakeitto, pinaattikeitto, pontikankeitto, porkkanasosekeitto, punajuurikeitto, pussikeitto, raparperikeitto, rapukeitto, rusinakeitto, ruusunmarjakeitto, sekahedelmäkeitto, sellunkeitto, sienikeitto, sipulikeitto, siskonmakkarakeitto, sosekeitto, tappaiskeitto, teenkeitto tomaattikeitto, vadelmakeitto, vihanneskeitto, viinankeitto, äyriäiskeitto

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • keitto Kielitoimiston sanakirjassa