keitin
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkei̯t̪in/
- tavutus: kei‧tin
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | keitin | keittimet |
genetiivi | keittimen | keittimien keitinten |
partitiivi | keitintä | keittimiä |
akkusatiivi | keitin; keittimen |
keittimet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | keittimessä | keittimissä |
elatiivi | keittimestä | keittimistä |
illatiivi | keittimeen | keittimiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | keittimellä | keittimillä |
ablatiivi | keittimeltä | keittimiltä |
allatiivi | keittimelle | keittimille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | keittimenä (keitinnä) |
keittiminä |
translatiivi | keittimeksi | keittimiksi |
abessiivi | keittimettä | keittimittä |
instruktiivi | – | keittimin |
komitatiivi | – | keittimine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | keittime- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
keitin- |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
kahvinkeitin, retkikeitin, vedenkeitin
Verbi[muokkaa]
keitin
- (taivutusmuoto) imperfektin yksikön ensimmäisen persoonan muoto verbistä keittää