keitin

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

keitin

  1. laite joka keittää
    vedenkeitin, kahvinkeitin

Etymologia[muokkaa]

Antero Wareliuksen 1850-luvulla käyttöön ottama uudissana[1]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

kahvinkeitin, retkikeitin, vedenkeitin

Verbi[muokkaa]

keitin

  1. (taivutusmuoto) imperfektin yksikön ensimmäisen persoonan muoto verbistä keittää

Viitteet[muokkaa]

  1. Lauri Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys. 4.painos. Helsinki: Otava, 1979.