palkka

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

palkka (9-A)

  1. korvaus sovitusti tehdystä työstä
  2. (kuvaannollisesti) korvaus, vastine jostain
    Synnin palkka on kuolema.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi palkka palkat
genetiivi palkan palkkojen
(palkkain)
partitiivi palkkaa palkkoja
akkusatiivi palkka; palkan palkat
Sisäpaikallissijat
inessiivi palkassa palkoissa
elatiivi palkasta palkoista
illatiivi palkkaan palkkoihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi palkalla palkoilla
ablatiivi palkalta palkoilta
allatiivi palkalle palkoille
Muut
essiivi palkkana palkkoina
translatiivi palkaksi palkoiksi
abessiivi palkatta palkoitta
instruktiivi palkoin
komitatiivi palkkoine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Nämä käännökset on merkitty korjattaviksi.

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

aikapalkka, alkupalkka, bruttopalkka, kansalaispalkka, kuukausipalkka, loppupalkka, mahapalkka, matalapalkka-ala, minimipalkka, nälkäpalkka, nettopalkka, nimellispalkka, ohjepalkka, palkka-armeija, palkka-asteikko, palkkahaitari, palkkahinnoitteluliite, palkkaindeksi, palkkakuitti, palkkakuoppa, palkkalaskelma, palkkaliite, palkkaliukuma, palkkaluokka, palkkamurhaaja, palkkapäivä, palkkapussi, palkkasaatava, palkkasoturi, palkkasulku, palkkataulukko, palkkaturva, palkkatyö, palkkatyöläinen, peruspalkka, pohjapalkka, päiväpalkka, reaalipalkka, ruokapalkka, sopimuspalkka, suorituspalkka, tuntipalkka, urakkapalkka, vähimmäispalkka, vaivanpalkka, viikkopalkka, vuosipalkka, ylityöpalkka, yrittäjäpalkka

Idiomit[muokkaa]

  • Kiittämättömyys on maailman palkka.