itse

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Adverbi[muokkaa]

itse

  1. omatoimisesti, henkilökohtaisesti
    Tein sen itse.

Pronomini[muokkaa]

itse

  1. (refleksiivinen) lauseen pääsanaan viittaavana appositiona käytettävä sana, joka korostaa nimenomaan lauseen subjektin eikä minkään muun tekevän jotakin
    Teitkö sen itse? Tietenkin, minä tein sen täysin itse. Ihmettelen usein itsekseni maailmanmenoa.
    Hän on päättänyt tehdä sen aivan itse.
    Vaunu lähti itse, kenenkään auttamatta, liikkeelle.
  2. (refleksiivinen, ~ + omistusliite) korvaa lauseen subjektina olevan persoonapronominin tämän ollessa lauseen muuna jäsenenä: kts. itseni, itsesi, itsensä, itsemme, itsenne
    Itseäsi sinä voit siitä kiittää. Hän kiusaa itseään aivan turhaan.

Käännökset[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

itse (8)

  1. varjosielu, kaksoisolento tai etiäinen
    Mies halvaantui, kun hänen itsensä lähti omille teilleen.
    En se ollut minä, se oli minun itseni

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi itse
genetiivi itsen
partitiivi itseä
akkusatiivi itse; itsen
Sisäpaikallissijat
inessiivi itsessä
elatiivi itsestä
illatiivi itseen
Ulkopaikallissijat
adessiivi itsellä
ablatiivi itseltä
allatiivi itselle
Muut
essiivi itsenä
translatiivi itseksi
abessiivi itsettä
instruktiivi
komitatiivi

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]