ego
Wikisanakirja
Sisällysluettelo |
Suomi [muokkaa]
Substantiivi [muokkaa]
ego (1)
- yksi persoonallisuuden osa psykoanalyysin persoonallisuusnäkemyksessä, minä
- käsitys itsestä
- AP:lla vaikuttaisi olevan ylipaisunut ego ja ylemmyysfantasioita, jotka hänen pieni päänsä on kehittänyt kompensoidakseen huonoa itsetuntoa. (nettikeskustelua)
Taivutus [muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | ego | egot |
| genetiivi | egon | egojen (egoin) |
| partitiivi | egoa | egoja |
| akkusatiivi | ego; egon | egot |
| Sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | egossa | egoissa |
| elatiivi | egosta | egoista |
| illatiivi | egoon | egoihin |
| Ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | egolla | egoilla |
| ablatiivi | egolta | egoilta |
| allatiivi | egolle | egoille |
| Muut | ||
| essiivi | egona | egoina |
| translatiivi | egoksi | egoiksi |
| abessiivi | egotta | egoitta |
| instruktiivi | – | egoin |
| komitatiivi | – | egoine- + omistusliite |
Etymologia [muokkaa]
Käännökset [muokkaa]
|
|
Liittyvät sanat [muokkaa]
Ido [muokkaa]
Substantiivi [muokkaa]
ego (yksikön akkusatiivi egon; monikko egi, monikon akkusatiivi egin)
Latina [muokkaa]
Pronomini [muokkaa]
| Taivutus | |
|---|---|
| nominatiivi | ego |
| akkusatiivi | mē |
| genetiivi | meī |
| datiivi | mihi |
| ablatiivi | mē |
ego
- (persoonapronomini) minä
Liittyvät sanat [muokkaa]
Ruotsi [muokkaa]
Substantiivi [muokkaa]
ego (yks. määr. egot, ei monikkoa)
