partitiivi

Suomi

Substantiivi

partitiivi (5)

1. (kielitiede) osanto, sijamuoto, joka ilmaisee osittaisuutta tai päättymätöntä toimintaa. Suomen kielen partitiivin sijapääte on vokaalisointua mukaillen -a, -ä, -ta, -tä, -tta, -ttä

   Poika-sanan partitiivi on poikaa.

   Kylläpä se tekikin poikaa.

   Leipä-sanan partitiivi on leipää.

   Millaisia leipiä teillä on?

   Meiltä löytyy monenlaista leipää.

   Viisi leipää ja kaksi kalaa.

Ääntäminen

• IPA: [ˈpɑ̝rtiˌt̪iːʋi]

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	partitiivi	partitiivit
genetiivi	partitiivin	partitiivien (partitiivein)
partitiivi	partitiivia	partitiiveja
akkusatiivi	partitiivi; partitiivin	partitiivit
Sisäpaikallissijat
inessiivi	partitiivissa	partitiiveissa
elatiivi	partitiivista	partitiiveista
illatiivi	partitiiviin	partitiiveihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi	partitiivilla	partitiiveilla
ablatiivi	partitiivilta	partitiiveilta
allatiivi	partitiiville	partitiiveille
Muut
essiivi	partitiivina	partitiiveina
translatiivi	partitiiviksi	partitiiveiksi
abessiivi	partitiivitta	partitiiveitta
instruktiivi	–	partitiivein
komitatiivi	–	partitiiveine- + omistusliite

Käännökset

englanti: partitive, partitive case espanja: partitivo m. latvia: partitīvs portugali: partitivo

saksa: Partitiv m. venäjä: партитив, разделительный падеж vepsä: partitiv viro: osastav, partitiiv

Huomautukset

Ostin kaksi leipää. (part.)

Ostin molemmat leivät. (akk.)

Liittyvät sanat

Synonyymit

• partitiivisija

Lyhenteet

• partit.
• part.
• part
• p.