elatiivi

Wikisanakirja

[muokkaa] Suomi

[muokkaa] Substantiivi

elatiivi

1. (kielitiede) sisäeronto, sisäpaikallissija, joka ilmaisee eroamista tai poistumista jostakin. Elatiivin sijapääte on -sta tai -stä vokaalisoinnun mukaan.

   Poika-sanan elatiivi on pojasta.

[muokkaa] Liittyvät sanat

• sijamuoto, elatiivisija