allatiivi
Wikisanakirja
Sisällysluettelo |
Suomi [muokkaa]
Substantiivi [muokkaa]
allatiivi (5)
- (kielitiede) ulkotulento, ulkoinen paikallissija
- Allatiivin sijapääte on -lle.
- Poika-sanan allatiivimuoto on ”pojalle” — periytyy isältä pojalle.
Ääntäminen [muokkaa]
- IPA: [ˈɑlːɑˌt̪iːʋi]
Taivutus [muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | allatiivi | allatiivit |
| genetiivi | allatiivin | allatiivien (allatiivein) |
| partitiivi | allatiivia | allatiiveja |
| akkusatiivi | allatiivi; allatiivin | allatiivit |
| Sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | allatiivissa | allatiiveissa |
| elatiivi | allatiivista | allatiiveista |
| illatiivi | allatiiviin | allatiiveihin |
| Ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | allatiivilla | allatiiveilla |
| ablatiivi | allatiivilta | allatiiveilta |
| allatiivi | allatiiville | allatiiveille |
| Muut | ||
| essiivi | allatiivina | allatiiveina |
| translatiivi | allatiiviksi | allatiiveiksi |
| abessiivi | allatiivitta | allatiiveitta |
| instruktiivi | – | allatiivein |
| komitatiivi | – | allatiiveine- + omistusliite |
Käännökset [muokkaa]
|
|
Liittyvät sanat [muokkaa]
Viro [muokkaa]
Substantiivi [muokkaa]
allatiivi
- (taivutusmuoto) yksikön genetiivi sanasta allatiiv
