sijamuoto
Wikisanakirja
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Suomi
[muokkaa] Substantiivi
sijamuoto (1)
- (kielitiede) sija, kaasus, synteettinen kieliopillinen taivutusmuoto, nomien taivutusmuoto; suomen kielen sijamuodot ovat nominatiivi, akkusatiivi, genetiivi, essiivi, partitiivi, translatiivi, inessiivi, elatiivi, illatiivi, adessiivi, ablatiivi, allatiivi, abessiivi, instruktiivi ja komitatiivi
- Sellaisissa kielissä, joissa ei ole sijataivutusta, nominit ovat aina perusmuodossa eli nominatiivissa.
[muokkaa] Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | sijamuoto | sijamuodot |
| genetiivi | sijamuodon | sijamuotojen |
| partitiivi | sijamuotoa | sijamuotoja |
| akkusatiivi | sijamuoto; sijamuodon | sijamuodot |
| Sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sijamuodossa | sijamuodoissa |
| elatiivi | sijamuodosta | sijamuodoista |
| illatiivi | sijamuotoon | sijamuotoihin |
| Ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sijamuodolla | sijamuodoilla |
| ablatiivi | sijamuodolta | sijamuodoilta |
| allatiivi | sijamuodolle | sijamuodoille |
| Muut | ||
| essiivi | sijamuotona | sijamuotoina |
| translatiivi | sijamuodoksi | sijamuodoiksi |
| abessiivi | sijamuodotta | sijamuodoitta |
| instruktiivi | – | sijamuodoin |
| komitatiivi | – | sijamuotoine- + omistusliite |
