luku
Wikisanakirja
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Suomi
[muokkaa] Substantiivi
luku (1)
- numeroista koostuva määrän kertova esitys
- 100 on luku.
- osa joihin kirjan teksti on jaettu
- Tässä kirjassa on viisi lukua.
- Kolmannen luvun toisen kappaleen alku on virheellinen.
- (kielitiede) kieliopillinen kategoria, joka kertoo nominin ilmaisemien asioiden määrästä
- Yksikkö ja monikko ovat suomen kielen kieliopilliset luvut.
- yhdyssanojen jälkiosana ilmaisee vuosikymmentä tai vuosisataa
- 1950-luku, 1800-luku
- (atk) tietotekniikassa tietojen käsittely niitä muuttamatta, tietojen lukeminen prosessia varten
- vain luku
- lukeminen, varsinkin yhdyssanan alkuosana, viittaa lukemiseen
- Meillä on uusi lukujärjestys.
- Nyt sähkömittarin lukeminen tapahtuu etälukuna.
[muokkaa] Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | luku | luvut |
| genetiivi | luvun | lukujen |
| partitiivi | lukua | lukuja |
| akkusatiivi | luku; luvun | luvut |
| Sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | luvussa | luvuissa |
| elatiivi | luvusta | luvuista |
| illatiivi | lukuun | lukuihin |
| Ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | luvulla | luvuilla |
| ablatiivi | luvulta | luvuilta |
| allatiivi | luvulle | luvuille |
| Muut | ||
| essiivi | lukuna | lukuina |
| translatiivi | luvuksi | luvuiksi |
| abessiivi | luvutta | luvuitta |
| instruktiivi | – | luvuin |
| komitatiivi | – | lukuine- + omistusliite |
[muokkaa] Käännökset
1. matematiikka
2. kirjallisuus
3. kielitiede
4. atk
|
5. lukeminen
