numerus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

numerus (39)

  1. (matematiikka) logaritmiarvoa vastaava luku eli ko. arvon perustana oleva luku eli luku josta logaritmi otetaan
  2. (kielitiede) luku

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈnumerus/
  • tavutus: nu‧me‧rus

Etymologia[muokkaa]

  • lat.

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • numerus Kielitoimiston sanakirjassa

Latina[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi numerus numerī
akkusatiivi numerum numerōs
genetiivi numerī numerōrum
datiivi numerō numerīs
ablatiivi numerō numerīs

numerus m. (2)

  1. (matematiikka) numero
  2. (kielitiede) kieliopillinen luku

Liittyvät sanat[muokkaa]

Ruotsi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

numerus (taipumaton) (ett-sukuinen)

  1. (kielitiede) luku, numerus
Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=numerus&oldid=4487927”