figure

Englanti

Substantiivi

figure (monikko figures)

1. hahmo, figuuri
2. kuva

   ~ head keulakuva

3. (tilastoissa) numero, luku

   The sales figures were staggering.

   six-figure salary kuusinumeroinen palkka

Liittyvät sanat

• figurehead
• figure of speech

Synonyymit

• character

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 3. p.	figures
part. prees.	figuring
imp. & part. perf.	figured

figure

1. kuvata, kuvailla
2. arvata, päätellä

Liittyvät sanat

• figure out

Kroaatti

Substantiivi

figure

1. (taivutusmuoto) monikon nominatiivi sanasta figura
2. (taivutusmuoto) yksikön genetiivi sanasta figura
3. (taivutusmuoto) monikon akkusatiivi sanasta figura
4. (taivutusmuoto) monikon vokatiivi sanasta figura

Ranska

Substantiivi

figure f. (monikko figures[luo])

1. muoto
2. hahmo (kirjallisuudessa tms.)
3. ulkonäkö, figuuri
4. käsitys

Idiomit

• faire figure

Aiheesta muualla

• figure Trésor de la langue française informatisé -sanakirjassa (ranskaksi)

Verbi

figure

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä figurer
2. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä figurer
3. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä figurer
4. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä figurer
5. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä figurer