komitatiivi

Suomi

Substantiivi

komitatiivi (5)

1. (kielitiede) seuraa tai kuulumissuhdetta ilmaiseva sijamuoto; suomen komitatiivissa olevan sanan sijapääte on -ine, johon substantiivien kohdalla liittyy myös omistusliite.

   Poikineen on komitatiivi poika-sanasta.

   Suomessa käytetään monikon komitatiivia myös yksikkömerkityksessä.

Ääntäminen

• IPA: [ˈko̞mit̪ɑt̪iːʋi]

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	komitatiivi	komitatiivit
genetiivi	komitatiivin	komitatiivien (komitatiivein)
partitiivi	komitatiivia	komitatiiveja
akkusatiivi	komitatiivi; komitatiivin	komitatiivit
Sisäpaikallissijat
inessiivi	komitatiivissa	komitatiiveissa
elatiivi	komitatiivista	komitatiiveista
illatiivi	komitatiiviin	komitatiiveihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi	komitatiivilla	komitatiiveilla
ablatiivi	komitatiivilta	komitatiiveilta
allatiivi	komitatiiville	komitatiiveille
Muut
essiivi	komitatiivina	komitatiiveina
translatiivi	komitatiiviksi	komitatiiveiksi
abessiivi	komitatiivitta	komitatiiveitta
instruktiivi	–	komitatiivein
komitatiivi	–	komitatiiveine- + omistusliite

Käännökset

espanja: comitativo m. saksa: Komitativ m.

venäjä: совместный падеж viro: kaasaütlev, kaasaütlev kääne ; komitatiiv

Liittyvät sanat

• komitatiivisija (harvoin)

Synonyymit

• seuranto (harvoin)