komitatiivi

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

komitatiivi (5)

  1. (kielitiede) seuraa tai kuulumissuhdetta ilmaiseva sijamuoto; suomen komitatiivissa olevan sanan sijapääte on -ine, johon substantiivien kohdalla liittyy myös omistusliite.
    Poikineen on komitatiivi poika-sanasta.
    Suomessa käytetään monikon komitatiivia myös yksikkömerkityksessä.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈkʷo̞mit̪ɑˌt̪iːʋi]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi komitatiivi komitatiivit
genetiivi komitatiivin komitatiivien
(komitatiivein)
partitiivi komitatiivia komitatiiveja
akkusatiivi komitatiivi; komitatiivin komitatiivit
Sisäpaikallissijat
inessiivi komitatiivissa komitatiiveissa
elatiivi komitatiivista komitatiiveista
illatiivi komitatiiviin komitatiiveihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi komitatiivilla komitatiiveilla
ablatiivi komitatiivilta komitatiiveilta
allatiivi komitatiiville komitatiiveille
Muut
essiivi komitatiivina komitatiiveina
translatiivi komitatiiviksi komitatiiveiksi
abessiivi komitatiivitta komitatiiveitta
instruktiivi komitatiivein
komitatiivi komitatiiveine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]